Itselläni on muodostunut asiasta sellainen käsitys, että ne olisivat kehittyneet pitkälti autourheilun tai muun tärkeän autoiluun liittyvän seikan kautta/takia. Tässä oma käsitykseni, mistä mikin on tullut:
-Auton kallistaminen etuviistoon, madaltaminen, kylkien levikkeet, spoilerit ja taannoin puhuttu diffuusori (auton perän laajennuskartio) ovat tietääkseni alunperin kehittyneet rata-autoilun yhteydessä, kun auton aerodynamiikkaa on pyritty parantamaan ja hallitsemaan. Kaikilla näillä muutoksilla pyrittiin nostamaan auton alla virtaavan ilman nopeutta. Ilman virratessa nopeammin auton alla kuin päällä sai aikaan negatiivisen nosteen, downforcen, kehittymisen ja vahvistumisen, sillä auto toimi ikään kuin ylösalaisin sijoitettu lentokoneen siipi. Normaaleihin autoihin asennettavilla, pääasiassa ulkonäköä parantavilla osilla ei välttämättä ole näin dramaattisia vaikutuksia, koska tavallisten henkilöautojen pohjaa ei yleensä ole tehty yhtä tasaiseksi kuin rata-autojen ja yleensä alustan aerodynamiikkamuutokset eivät välttämättä näy normaaleissa ajonopeuksissa. Poikkeuksen tästä säännöstä tekee madallus, mutta ei niinkään aerodynamiikan paranemisen kuin painopisteen madaltumisen ja jousitusjäykkyyden kasvamisen takia.
-Skooppi (ulkoneva ilmanottoaukko) on tietääkseni myös kehittynyt kilpa-autoilusta: Skoopeilla voidaan ohjata kylmää ilmaa auton ulkopuolelta auton moottorille tai jarruille, mutta ne voivat olla sijoitettuja myös siten, että niiden sisälle muodostuu alipaine auton ohi kulkevan ilmavirran takia (Tällaisessa tarkoituksessa niitä voidaan käittää mm. poistamaan lokasuojiin pakkautuvaa ilmaa, mikä tehostaa jarrujen jäähtymistä ja saattaa parantaa aerodynamiikkaa). Amerikkalaisten autojen konepelleistä toisinaan löytyvän takaperin olevan skoopin toiminta perustuu siihen, että näissä autoissa oli usein suhteellisen pystyssä oleva leveä tuulilasi, jota vasten ilma pakkaantui. Takaperoinen skooppi otti imuilmansa tästä hieman ulkoilman painetta suuremmasta ilmasta, mikä mahdollisti 200 km/h nopeuksissa muutaman ylimääräisen hevosvoiman tuoton (yleensä n. 5hv). Todellista hyötyä tästä patopaineahtovaikutuksesta alkaa olla yleensa vasta formulanopeuksissa, mutta moottorille tuleva ilma on tällä tavoin otettuna mahdollisimman kylmää...
-Musta, yleensä mattamusta, konepelti ei ollut alunperin pelkkä ulkonäköseikka, vaikkakin se auton ulkonäköä paransi. Tietääkseni tämä "tyyli" kehittyi 60-luvulla suorakonepeltisten autojen aikana, jolloin ajettaessa auringonlaskua kohden aurinko saattoi ikävällä tavalla peilata konepellistä kuljettajan silmille hävittäen näkyvyyden kokonaan. Mattamusta konepelti ei peilannut auringonsäteitä, mikä antoi valtavan edun esim. kiihdytyskilpailussa, jos vastustaja ei heijastuksen vuoksi nähnyt lähtövalojen syttymistä. En osaa sanoa, peryityykö mustan hiilikuitukonepellin käyttäminen tyylillisesti alunperin tästä.
-Suuret vanteet mataprofiilirenkailla ovat tietääkseni kehittyneet myös rata-autoilusta, kun rengaskokoa ei ole voitu enää käytännön rajoitteiden takia suurentaa, mutta tilaa entistä suuremmille jarruille on tarvittu. Tämä onnistui pienentämällä renkaan profilia, jolloin renkaan ulkokehä ei kasvanut, mutta sisäkehää saatiin suurennettua, jotta entistä suuremmat jarrulevyt saatiin mahdutettua akselin navoille...
Tässä muutamia seikkoja, mitä olen itse pohtinut/lukenut. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä...
Ps. Oletteko muuten tulleet itse ajatelleeksi näitä asioita?
